lauantai 19. tammikuuta 2013

Pirtanauha

Nauhapirran ikää ja alkuperää ei ole tarkasti pystytty selvittämään, mutta voisi olettaa näinkin yksinkertaisen työvälineen olevan huomattavan vanha. Varsinkin kun kangaspuistakin on kehitelty ensimmäisiä versioita jo vuosisatoja ennen ajanlaskun alku.
Varhaisin säilynyt todiste nauhapirrasta on löytynyt Pompeijista, Italiasta, ja se on ajoitettu vain noin ajanlaskumme alkuu.

Nauhapirrat ovat alkeellisten kangaspuiden edeltäjä. Nauhapirtoja on käytetty lahjaesineinä, sulhaset koristelivat niitä leikkauksin ja maaluksin. 
(Viivi Merisalo: Nauhoja 1978)

 Oma pirtani teknisen työn kurssilta 2013

Pirtanauhat voidaan ryhmitellä kolmeen erilaiseen ryhmään: kuviottomat ripsinauhat, pykäkuvioiset poikkiraitaiset ripsinauhat eli pokramot ja poimintakuviolliset nauhat.
(Viivi Merisalo: Nauhoja 1978)

Pirtaan pujotetaan ensin langat, osa laitetaan pirran reikiin ja osa väleihin. Loimen toinen pää sidotaan vyötäisille kiinni ja toinen joko parin vyötäisille tai johonkin paikkaan, jossa se pysyy hyvin kiinni. Pirtaa nostamalla ja laskemalla muodostuvat viriöt. Viriöön pujotetaan kudelanka ja kiristetään. Tässä kannattaa olla tarkkana, sillä perinteisesti pirtanauhoissa kudelankaa ei näy, vain loimilangat muodostavat kuvion.




Ensimmäinen tekemäni pirtanauha. Pirtanauhaa oli helppo tehdä, kun ensin hahmotti viriön vaihtumisen. Nostamalla pirtaa ylös saadaaan yläviriö ja laskemalla alas saadaan alaviriö, joihin vuorotellen pujotellen saadaan nauhaa aikaiseksi. Vaikeimmaksi koin saada nauhasta tasaista, reunassa huomaa selkeimmin, jos nauha on epätasainen. Perinteiseksi pirtanauhaksi oma kokeiluni on hieman löysä, mutta näyttää aivan oikealta.


Koulumaailmaan pirtanauhan tekeminen sopii mainiosti. Yksinkertainen tekniikka, jossa opitaan kutomisen perusperiaate ja on mahdollisuus pari työskentelyyn. Parin kanssa työskennellessä molempien päiden viriöt ja kaverin kanssa voi miettiä hankalia vaiheita. Joskus on helpompi kysyä neuvoa kaverilta kuin opettajalta ja samalla tulee harjoitettua ongelmanratkaisua.

Pirtanauhaa voidaan tehdä koulussa pienenä väli- tai ylimääräistyönä. Se voi olla osana jotain kokonaisuutta, esimerkiksi laukun hihnana. Kultuurisesti olisi hyvä säilyttää pirtanauhan tekemisen perinne myös tuleville sukupolville.

Omana sovelluksena suunnittelin koulumaailmaan sopivan työn. Ystävänauhan voisi toteuttaa parityöskentelynä, jolloin molemmat ystävykset saavat samanlaiset omat kappaleensa samanaikaisesti tehtyä.

 


Ensikertalaiselle pirtanauhan tekeminen ei aina ole helppoa. Tässä ystäväni valmistama ensimmäinen pirtanauha pätkä. Oppimisen jälkiä on havaittavissa. 



http://www.avoinmuseo.fi/craftmuseum/kasityonurkka/pirtanauhat.php
Viivi Merisalo: Nauhoja, 1978

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti