Kudonta

Itselleni kudonta on aika vieras alue. Olen kouluaikana kutonut pienen poppanaliinan ja siihen kutominen on jäänyt. Kiinnostusta kuitenkin kudontaa kohtaan löytyy.

Vaikka en ole kutonut, olen kankaita rakentanut ja luonut useita loimia. Lukion jälkeen työskentelin Taito Shopilla ja siellä opin kuinka kankaitarakennetaan. Itsellä oli varmuus ja taito jo ennakkoon. Suuri helpotus tämä oli kurssin kannalta, sillä uusia asioita tuli eteen valtava määrä.

Olen myös toiminut kehitysvammaisten toimintakeskuksella ohjaajana, jolloin ohjasin myös kudontaa. Olen siis ohjannut kudontaa, vaikka itse en pahemmin sitä osannut. Kyseessä oli onneksi peruspalttinasidoksista poppanaa.

Nyt kurssin käyneenä tunnen saaneeni perustietoja ja -taitoja kudonnasta, mutta valtava määrä olisi vielä olemassa. Kiinnostus oppia lisää olisi valtava ja varmasti tulen avartamaan vielä kudonnan maailmaani tulevaisuudessa. 

Tablettien käyttö tunneilla oli hyödyllistä. Esityksen seuraaminen oli helpompaa, kun ei tarvinnut yrittää kuikuilla taululle, vaan pystyi keskittymään enemmän. Edellisiin dioihin pystyi itsenäisesti palaamaan ja tutkimaan juuri itseä kiinnostavia asioita. Ohjeita pystyi käyttämään omaan tahtiin, eikä tarvinnut mennä muiden tahdissa. Työn taltioinnissa olisi helpompaa, jos jokaisella olisi oma henkilökohtainen tabletti, jolle voisi omat juttunsa tallentaa.

Viikko neljä

Tällä viikolla jatkoimme viime viikon aiheessa, yhteisöllinen oppiminen. Tosin moni ryhmä tuntui saaneen jo viime viikolla työnsä niin pitkälle, ettei ollut enää tarpeellisen tuntuista kokoontua saman aiheen tiimolta. Kotiryhmässä pohdiskelimme esimerkkejä kuinka yhteisöllistä oppimista voisi hyödyntää koulumaailmassa. Ryhmässäni muut olivat joko lastentarhaopettaja- tai luokanopettajaopiskelijoita, ja minusta itsestäni tulee aineenopettaja. Tästä syystä puhe keskittyi siihen kuinka hyödyntäminen tapahtuisi päiväkodin tai koulussa erityisesti alakoulun puolella. Itselleni siitä valitettavasti ei ollut suurta hyötyä.

Yhteisölliselle oppimiselle erittäin tärkeää on että opettaja tuntee ryhmänsä, silloin opettaja osaa ohjata oppilaansa oikeiden menetelmien ääreen ja valita toimivat menetelmät. Erilaisten oppijoiden huomioiminen on kuitenkin tärkeintä ja samaan aikaan vaikeaa, sillä kaikki eivät voi oppia samalla tavoin. On löydettävä eri tapoja saman menetelmän sisältä, jotka sopivat erilaisille oppijoille.

Demolla emme edenneet paljoa, rehtorin kahvitilaisuuden takia, mutta ryhmämme suunnitelma on jo pitkällä ja seuraavalla kerralla siitä on hyvä jatkaa.

Kolmas viikko

Tämän viikon luennoilla, jotka eivät olleetkaan periteiset luennot, käsiteltiin pitkälti yhteisöllistä oppimista. Jotenkin nyt tuntuu, että samaa aiheitta tulee joka kurssilla. Ei sillä ettei se olisi tärkeää ja hyödyllistä, mutta silti.

Yhteisöllinen oppiminen on sitä kun suurempi joukko ihmisiä pyrkii tietoisesti selittämään jotain tiettyä ilmiötä tai asiaa. Sosiaalinen kanssakäyminen on suuressa roolissa yhteisöllisen oppimisen kannalta, sillä tietoa rakennetaan yhdessä. Monesti tämänkaltainen oppiminen kouluissa on tehokasta ja mielekästä oppilaiden mielestä. Kun oppimisesta tehdään projekti, jonka tekemiseen oppilaat saavat itse vaikuttaa, saa se monesti oppilaat innostumaan oppimisesta ja tuntemaan itsensä tärkeäksi. Tietysti monissa tapauksissa tämän kaltainen opiskelutapa teettä opettajalla enemmän töitä, kuin silloin jos opettaja opettaa luokan edessä ja oppilaat istuvat paikoillaan.

 Luennolla me tutkimme yhteisöllisen oppimisen erilaisia menetelmiä pienemmissä ryhmissä; ensin jakauduimme kotiryhmiin, joissa jokainen sai oman vastuumenetelmänsä. Tutkimme asiantuntija ryhmissä omia alueitamme, jonka jälkeen palasimme kotiryhmään tekemään yhteenvetoa. Tämänkaltainen oppiminen on toteutettu palapelimenetelmällä, jokainen opettaa ryhmässä omasta erikoisalastaan.

Itse tutkin tutkivaa oppimista ja erityisesti opettajan roolia tutkivassa oppimisessa. Tässä menetelmässä toimitaan hyvin tutkimuksen omaisesti ja on tarkoitus oppia ymmärtämään monimutkaisia ilmiöitä ja ongelmia. Tutkivaan oppimiseen on helppo liittää tieto- ja viestintäteknologiaa: tiedonetsintää, prossessin tallentamista ja muille jakaminen.

Demo-tunnilla jatkoimme tabletteihin tutustumista ja erityisesti niiden appseihin. Ajatuksena oli löytää sellaisia appseja, joita voisi hyödyntää opettamisessa ja oppimisessa. Niitä on valtava määrä olemassa ja joitain aivan hyviäkin löytyi. Mielenkiinnolla odotan ensi viikkoon, millaisia muut ovat löytäneet. :)

toinen viikko

Pienryhmän tunnilla täytetty kyselylomake sai miettiimään omaa kouluaikaa ja tvt:n käyttöä siellä. Itse olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin ja tuntui ainakin silloin että kaikki kehitys tulee sinne myöhempään kuin muualle. Ei koulussa käytetty silloin tvt:tä laajemalti, ei varmaan muuallakaan päin Suomea. Tvt oli ehkä silloin vasta tulossa kouluihin ja yleistymässä.

Oman kouluajan jälkeen olen opiskellut ja valmistunut koulunkäyntiavustajaksi ja silloin tutustuin useampien koulujen toimintaan. Tvt oli huimasti yleistynyt koulujen käytössä. Varsinkin jos koulussa oli tapahtunut vastikään remonttia, oli myös laitevarustelu nykyaikaisempaa. Tosin joissain kouluissa elettiin vielä tvt:n kannalta samassa maailmassa kuin omana kouluaikanani. Osittain koulujen varustetaso eritasoisuus aiheuttaa sen että eri koulujen oppilaat ovat eri arvoisessa asemassa.

Suurryhmän luennolla Anu Liljeström puhui design-suuntaunusessta yhteisöllisestä oppimisesta. Tämä oli aivan onnistunut esimerkki siitä kuinka tvt:tä voi hyödyntää oppimisessa. Ajatus tämänkaltaisesta oppimiskokemuksesta tuntui mielenkiintoiseslta ja mahdolliselta myös omassa tulevassa opettajuudessa. Opettajan tämänkaltaisessa opiskelussa hallittava laitteiden käyttö, jotta oppiminen olisi oppilaalle miellyttävää. Jos opettaja ei hallitse laitteita se vie helposti oppimisesta tehon ja tekee siitä jopa vastenmieleisen ja vaikean.

Harjottelimme myös tablettien käyttöä. Niiden käyttö mahdollistaa sen että oppiminen ei rajoitu pelkästään luokkahuoneeseen vaan se voida viedä ulos. Mikä onkin toki hyödyllistä ja jokainen oppilas voi edetä omassa tahdissaan. Pitää kuitenkin muistaa ettei tämä ole hyväksi kaikille oppijoille, toiset tarvitsevat erilaisia välineitä oppimisensa tueksi. Mielestäni pitäisi muistaa tukea erilaisia oppijoita ja hyödyntää erilaisia välineitä.

Ajatuksia ensimmäiseltä viikolta

Oman oppimisen kannalta tvt:tä tulee käytettyä päivittäin jonkin verran. Tietokone helpottaa monien koulutehtävien tekoa ja sen avulla tietoa on helposti saatavilla. Ehkä epävarmuus omista taidoista tieto- ja viestintäteknologian välineiden käyttämisessä rajoittaa tvt:n käyttöä. Suurimmaksi osaksi tulee käytettyä tuttuja ja turvallisia keinoja, sen sijaan että opettelisi jotain uutta. Itse myönnän ainakin olevani aika kärsimätön uuden opettelussa, jos jokin ei onnistu heti luovutan ehkä liiankin helpolla.

Omana kouluaikana tvt:n käyttö ei ollut niinkään yleistä ja silloin kun sitä käytettiin se tuntui olevan hankalaa. Usein laitteet eivät toimineet niinkuin piti, joskus jopa eivät olleenkaan. Tämä vaikuttaa osaltaan myös oman opettajakuvan muodostamiseen, kun ei ole omakohtaista kokemusta on vaikeampaa myös mieltää näitä tapoja omaan toimintaan.

 Nykypäivän koulussa tvt:tä käytetään ennemmän kuin kouluaikanani ja uskon että tulevaisuudessa tvt on vielä suuremmassa roolissa. Siksi olisikin tärkeää että opettaja on ajantasalla ja voi hyödyntää tvt:tä opetuksessaan.

Tätä kurssi ajattelen tietynlaisena haasteena, koska nyt olen ulkona omasta mukavuusalueesta. Kuitenkin en halua ajatella kurssia pahana, vaan mahdollisuutena oppia uutta ja muuttaa omaa asennetta. 

Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen opetus- ja oppimisprosessiin

Tarkoitus on pitää blogia kyseisen kurssin ajan ja tälle sivulle ilmestyy joka viikko kurssin ajan uusi linkki, josta pääsee lukeemaan ajatuksia kyseisen viikon aihe :)


ensimmäinen viikko

toinen viikko

kolmas viikko

neljäs viikko