Sidossuunnittelu, perussidokset ja niiden variointi

Palttinasidoksessa lanka kulkee aina yhden yli yhden ali. Loimi ja kude ovat yhtä vahvoja, jolloin ne näkyvät yhtä paljon kankaan pinnassa.

 

Panama on palttinasta johdettu sidos, jossa lanka kulkee kahden yli, kahden ali, sekä loimen että kuteen suuntaisesti. Lanka voi kulkea useammankin lankan yli, mutta kahden yli on yleisin. 

 

Kuderipsi on myös johdettu palttinasta. Siinä kude muodostaa tiiviin pinnan, eikä loimea näy. Tätä sidosta käytetään paljon raanuissa. Loimiripsi vaatisi tiheän loimen, jolloin kutoessa kankaan pinnassa näkyy ainoastaan loimi, kude jää piiloon.

 

Toimikkaassa kuteesta ja loimesta muodostuu vinoja raitoja. Tämä sidos on tyypillinen erityisesti farkuille. Viriön avautumisjärjestystä vaihtamalla päinvastaiseksi saadaan aikaan raidan kääntyminen.

Tasavaltaisessa toimikkaassa kude- ja loimilangat näkyvät yhtä paljon.

   

Toisvaltaisessa toimikkaassa molemmat puolet ovat erilaiset. Kutoessani tein kudevaltaista toimikasta.

Nurjalle puolelle muodostui loimivaltainen toimikas.

 

Kärkitoimikaan voi tehdä joko muuttamalla poljentaa tai niisintää kärjelliseksi. Itse olen tehnyt muuttamalla poljentaa. Jos molemmat muuttaa kärjellisiksi syntyy ristitoimikas.

 

Pomsissa eli satiininissa muodostuu pitkiä lankajuoksuja, jotka saavat aikaan kankaaseen kiillon. Villalangalla tämä kiilto ei kuitenkaan tule esiin. Pienin mahdollinen pomsi on viisivartinen ja itse olen tehnyt tämän kokeilun neljävartisena, joten sitä voidaan kutsua valepomsiksi.

 

Hyvä sivusto sidoksista:

 http://www.kaspaikka.fi/koti/mhnurmin/